kaiken hetkellä
sinä tulet rikkomaan kämmenesi
rikki menneen minän särmiin
joka kerta astuessani kaupunkiin
toivon sinusta samaa
aina kun haavani nuollut
hakkaan polvea katukiveen
sitä samaa polvea joka osaa
väistää juuret ja kannot
siihen samaan katukiven kulmaan
johon otsani lyödään
katsoessani sataa avointa työpaikkaa,
vapaata asuntoa, uutta autoa,
hymyilevää kauppiasta, hautapaikkaa
eikä yhtään metsää
auraa, peltoa
jousta, ansalankaa
hevosta kärryjen edessä
viemässä tonkkia maitolaiturille
tai tuomassa vettä
olisi edes pystyyn kuollut puu
tämän hetkellä sinä tulet
rikkomaan kämmenesi
sirpaleiseen turkkiin
Thursday, December 24, 2009
tämän hetkellä
Subscribe to:
Posts (Atom)